Kajaanin taidemuseossa on esillä valokuvaaja Jaakko Kilpiäisen koostama näyttely ”Valkoinen haave” suomalaisesta funkkisarkkitehtuurista 1930-luvun lopulla. ”Valokuvaaja Jaakko Kilpiäinen on kuvannut suomalaista funkisarkkitehtuuria 2000-luvun alusta lähtien. Hänen tavoitteenaan on herättää kansalaisia katsomaan ja pohtimaan rakennusperintöämme muutenkin kuin tunnettujen kohteiden kautta. Näyttely on lisäksi kannanotto edelleen vallitsevaan lyhytnäköiseen suhtautumiseen rakennusperintöämme kohtaan”, esittelee museo näyttelyn sanomaa.
Näyttely kertoo myös vanhan Pallastunturin matkailuhotellin lyhyestä ja värikkäästä historiasta 1938-1944 sekä tuhosta Lapin sodan kiivaissa taisteluissa lokakuussa -44. Kilpiäinen on koonnut lyhytfilmin Lapin nykymatkailulle kehityssuunnan avanneesta Pallashotellista . Se vihittiin käyttöön helmikuussa 1938 , toimi normaalisti runsaan vuoden, oli talvisodan aikana muun muassa Lapin lääninhallituksen pakopaikkana, välirauhan ajan keväästä 1940 kesään 1941 lähes normaalisti, vv. 1942 – 1944 pääasiassa saksalaisten upseereiden ja sotilaiden lomanviettopaikkana, räjäytettiin Lapin Sodan aikana saksalaisten paetessa kohti Norjaa 26.10.1944 klo 12.
Kuvat ylinnä vasemmalta Pallashotellin seurustelutila, arkkitehti Meri Hämäläinen teki sisustussuunnitelman, arkkitehdit Meri ja Aulis Hämäläinen, alinna arkkitehti Väinö Vähäkallio ja Meri Hämäläinen. Vähäkallio oli pääarkkitehti, Aulis Hämäläinen teki rakennussuunnitelmat SMY:n arkkitehtina, johon tehtävään hän siirtyi Vähäkallion toimistosta 1935 ja lienee jo siellä aloittanut Pallaksen suunnittelun vastaten kaikista muistakin SMY:n rakennushankkeista. Pallaskuvat SMY:n arkisto ja Aulis Hämäläinen/ Hartti Hämäläinen sukuarkisto/Seppo J. Partanen
Vanhan Pallashotellin rakentajat
Wolter Stenbäck (1884-1955)
oli keskeisin henkilö Lapin ja koko Suomen matkailun perustuksen rakentajana Suomen Matkailijayhdistyksen pääsihteerinä vuosina 1921-1944. Hänen toimestaan ja ideoimana Matkailijayhdistys aloitti matkailumajojen ja hotellien rakentamiseen Inarin Lappiin ja Petsamoon Jäämeren tien valmistuttua 1920-luvulla. Suomen matkailu kansainvälistyi ja yhdessä valtiovallan kanssa Matkailijayhdistys ryhtyi Stenbäckin johdolla rakentamaan matkailupalveluja koko maahan 1930-luvun puolivälissä.
Stenbäck eli vaiherikkaan elämän. Hän oli mukana yliopistoaktivistien toiminnassa, vangittiin Pietarissa, pakeni Siperian vankileireiltä Eurooppaan, haki oppinsa Tanskasta, Englannista, Ranskasta, Italiasta, ”osasi vaieta kuudella eri kielellä” kertoo matkakirjailija Ernst Lampén. Ehkäpä siitä syystä elämäntyön on unohtunut historian hämärään. Hänen aikana 1921 – 1940 rakennettiin Aulanko, Pallas, Pohjanhovi, kaikki Lapin ja Petsamon matkailumajat, Airisto, Suursaari, Koli, vietiin sanomaa itsenäisestä Suomesta kaikkialle maailmaan, käynnistettiin talvimatkailu, ohjelmapalvelut, laskettelu, retkeilyreittien ja autiotupien rakentaminen. Hänen toimestaan yhdistyksen liikevaihto kasvoi yli 167 kertaiseksi.
Stenbäck erosi Matkailijayhdistyksen palveluksesta kesällä 1940 talvisodan tuhottua suuren osan hänen elämäntyöstään. Hän muutti tiettömälle erämaatilalle Inariin Paadarjärven Sotkaniemeen ja asui siellä lähes koko sotien ajan. Lue enemmän hänen elämäntyöstään seuraavasta linkistä:
Väinö Vähäkallio (1886-1959), vuoteen 1905 Vilander. Arkkitehti Tekninen Korkeakoulu 1909, oma arkkitehtitoimisto 1911, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton ja Suomen Matkailijayhdistyksen arkkitehti 1930-luvulla, rakennushallituksen pääjohtaja 1936-1943, omisti tiloja ja kartanoita mm. Jeppas Pernajassa, Ala-Takkula Espoon Velskolassa, Kytäjän kartano Hyvinkäällä, runsaasti julkisia rakennuksia, kouluja ja kerrostaloja Helsinkiin, monipuolinen tuotanto ympäri Suomea työväenasuntoja, pankkitaloja, liiketaloja, tehtaita ja tuotantolaitoksia, Malmin lentoasema, OTK:n kortteli, Yrjönkadun uimahalli, matkailumajoja Koli, Ivalo, Inari, Pallas, Liinahamari, Lohilinna, Kolttaköngäs, Lahti Seurahuone, Hämeenlinna kaupunginhotelli, Suursaaren kasino jne. Elannon pääjohtaja, ministeri Väinö Tanner oli Vähäkallion läheisimpiä ystäviä.
Lähde: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa, Aino Niskanen 2005/22 Arkkitehtuurin historia
Aulis E. Hämäläinen (1909-1991), arkkitehti työskenteli Suomen Matkailijayhdistyksen arkkitehtina vuosina 1936-1945 ja sitä ennen Väinö Vähäkallion arkkitehtitoimistossa. Hänen vastuullaan oli SMY:n omistamien ja hoitamien matkailumajojen rakentaminen ja hän suunnitteli muun muassa Inarin ja Tolvajärven matkailumajat, uuden Pohjanhovin 1947 ja oli keskeisesti mukana vanhan Pallas hotellin suunnittelussa Vähäkallion kanssa. Valtiovaraisministeriön toimisto- ja osastopäällikkönä hän työskenteli vv. 1945-1947, Helsingin kaupungin yliarkkitehtina 1953-1955, jonka jälkeen hänellä oli oma toimisto. Hän aloitti työskentelyn Matkailijayhdistyksessä 1. kesäkuuta 1936, jolloin yhdistyksen keskustoimisto oli juuri muuttanut uuteen taloon Aleksanterinkatu 7 A Helsinki
Juho Henrik Toikkanen (1900–1989), rakennusmestari: vanha ja uusi Pohjanhovin, Pallas, Liinahamari, Rakennusliike Pohjola Oy. Kotoisin Ylistarolta, Teollisuuskoulusta rakennusmestariksi 1925, Liinahamarin hotellin laajennus syksyllä 1939, valmistui juuri ennen talvisodan syttymistä, poistui Liinahamarista ennen suomalaiset ryhtymistä tuhoamaan rakennuksia ja teitä neuvostojoukkojen lähestyessä. Oli keskeinen henkilö koko Pallaksen rakentamisessa vuodesta 1936 alkaen; maantie, tiilitehdas, saha, työväen hankkiminen pääasiassa Pohjanmaalta jne. Muistelmatietoa häneltä on julkaistu SKS:n kirjassa ”Isämaan rakentajat 1994”.
Rovaniemen rakentaja vuodesta 1934 lähtien: Pohjanhovi (vanha 1936 ja uusi 1946), Marttinin Puukkotehdas, Tornion Portteri- ja Oluttehdas, Suomen Pankin talo jne.
Lisätietoja Pallaksen vaiheista:
Sissipartiot Pallasta pelastamaan | Seppo J. Partanen (seppojpartanen.com)
Näyttely on Kajaanissa esillä 13.11. 2022 ja sen jälkeen 2023 Imatran Taidemuseossa keväällä ja Savonlinnan taidemuseossa kesällä
Kuvia 1930-luvun Suomen Matkailijayhdistyksen funkkishotelleista
Seppo J. Partanen 