Ensimmäiset vesipisarat virtasivat verkkaan kasteluojassa. Rovan Nikun kolmen vuoden kaivu-urakka oli voiton puolella. Hän iski lapion maahan, kaivoi repusta kattilan ja ryhtyi keittämään puuroa. Silloin alkoi rytistä. Vuontisjärven vedet syöksyivät heinäjängälle, veivät mennessään männyt, hiekkatievat, mäet, kivet ja kannot. Niku tempaisi puurokattilansa ja juoksi henkensä kaupalla vesimassojen alta. Tämän tapahtumat muistot yli 160 vuoden takaa ovat edelleen näkyvissä Ounasjoen latvavesien maisemassa.

Samuli Paulaharju on kirjannut Rovan Nikun tarinan kirjaan Vanhaa Lappia ja Peräpohjolaa. Niilo Keskitalo kaivoi 1860-luvulla ojaa Vuontisjärven lounaisrannalla tievan yli jänkäniitylleen. Heinäjänkiä oli vanhassa Lapissa tapana elvyttää laskemalla ne vuodeksi tai pariksi veden valtaan.

Rovan Nikun kasteluoja avasi uuden uoman Vuontisjoelle ja sekoitti pitkäksi aikaa jokivarren elämää Ounasjoelle saakka.

Entinen Vuontisjoki pyhine paikkoineen kuivui pieneksi puroksi ja nykykartat tuntevat sen nimellä Vanhajoki.

Nikun ojakaivulla oli ennalta arvaamattomat seuraukset. Vuontijärven vedet vyöryivät voimalla kohti etelää yli tievojen ja jänkien. Pari kilometrin päässä ne tavoittivat pienen Markkajoen, söivät sen ja jatkoivat matkaansa pikkujoen uomaa kohti lounasta ja Ounasjokea. Jylinä ja pauhu kuuluivat Hetan kirkonkylään asti. Vuontisjärvi alkoi silmissä pienentyä ja rannalla asuvat luulivat maailmanlopun tulevan. Oli pakko käydä tunnustamassa naapurille synnit, kolttoset ja porovarkaudet.

Viitisen kilometriä kuljettuaan vesimassat työntyivät Ounasjokeen, jonka vesi värjäytyi harmaaksi jokilietteeksi kauaksi Kittilän kirkolle asti. Kala katosi, vanha Vuontisjoen uoma kuivui kivikoksi ja sen koskien rannoilla olevat pyhät seitapaikat kadottivat voimansa.

Järvenlaskun, joen synnyn ja toisen katoamisen syy alkoi vähitellen selvitä. Nikua vaadittiin tilille ja hän joutui olemaan kauan tunturissa kansan vihaa paossa. Vuontisjärvi pieneni puoleen entisestä ja sen rannoille rakennetut talot pakenivat kauaksi rantaviivasta. Nykyiset Vuontisjärven talot sijaitsevat vanhan järven vesijättömaalla. Vuontisjärviä Lapissa on paljon ja kantasanana siinä on saamen sana vuontes eli hiekka.

Kartalla näkyvä Vanhajoki yhtyy Ounasjokeen 4–5 km Hetasta itään paikassa, jossa Ounasjoki kääntää kulkusuuntansa kaakkoon.  Rovan Nikun aikaansaama uusi Vuontisjoki yhtyy Ounasjokeen siitä pari kilometriä alavirran suuntaan.

Rovan Niku on saanut syntinsä anteeksi. Kylän nuorisoseura on esittänyt kesäteatterissa hänestä kertovaa näytelmää. Nikun kaivaman ojan kohdalla on syvällä koskena virtaava 40–50 metriä leveä joki. Jänkäniittyjen jäljet, kymmenet peurakuopat, sammaloituvat polut, upeat jäkäläkankaat ja laajat rantahietikot kertovat tämän päivän kulkijalle Ounasjoen latvojen menneistä vuosisadoista.

Lähde:

Samuli Paulaharju, Vanhaa Lappia ja Peräpohjolaa, WSOY 1963