Nousee päivä, laskee päivä, kiitää vuodet nuo…

Kotimaisema Espoonlahden rannalla marraskuu lopussa 2022, taustalla Tyrskyvuoren kalliot.

Olen kulkuri ja kullankaivaja, luonnon ihmeiden ihailija ja tutkija. Kultaa olen kaivanut kynällä, kameralla, silmillä ja korvilla. Uskon löytäneeni monta isomushippua, jotka mahtuisivat Lapin suurimpien hippujen luetteloon, tai onhan niitä siellä, ihmisiä ja nimiä.

Esittelen näillä sivuilla elämääni, kokemuksiani ja kirjallista tuotantoani, oman mielenkiintoni kohteita ja tutkimuksieni tuloksia.

 Työura

•  Toimittajana Kymen Sanomissa ja Eteenpäin lehdessä 1961–1967
• Toimittajana Ruotuväki-lehdessä.
• Toimittajana, toimituspäällikkönä ja julkaisujohtajana Suomen Matkailuliitossa 1967–1999
• Projektipäällikkönä Oy Editassa 1999–2002
• Vapaana kirjailijana, eläkeläisenä ja toimittajana heinäkuun alusta 2002
• Tampereen Kivikerhon Mineralia lehden toimituskunnassa, juttusarja ”Lapin kullan legendat” vuodesta 2016 alkaen.

Monessa mukana:

Lisätietoa kuviin näistä linkeistä:

Mineralia lehdet = www.tampereenkivikerho.fi ***** Merenluotojen kultakesä 2016 ***** Lapin sota 1944 ***** Kullanetsintäretki Lappiin 1868 *****

Kirjat ja julkaisut 1967 – 2019

• Kullankaivajan opas, Hipputeos 2003 ja 2014
• Ivalojoki – kulkijan kultamaa, Hipputeos 2005
• Petsamo – siellä kuljimme kerran, Hipputeos 2010
• Kultamaiden opas, SML 1977
• Lapin kultamaat, SML 1983
• Kullan ja luonnon kutsu, SML 1990
• Sankareita, veijareita ja huijareita, Lapin kullan tarina, Edita 1999
• Kullankaivajan opas, Hipputeos 2003 ja 2014
• Lemmenjoen kultamaat, SML 1969
• Kultamuseo 10 vuotta, Kultamuseo 1983
• Kultakuumeen kuvat, Kultamuseo 1993
• Kultamaiden opas, Kultamuseo 2000
• Saariselkä, Magneettimäestä matkailukaupungiksi, SML 1992
• Kaunispää ja Saariselkä, SML 1984
• Suomen kivet, useina painoksina 1988–2002, SML ja Edita
• Lapinmaan kuusi vuodenaikaan, suomi ja englanti, Tietosanoma 1989

Monessa mukana

Kymmeniä matkailu- ja retkeilyoppaita Suomen Matkailuliitolle 1967–1999; Saariselän opas, Tunturivaeltajan opas, Melontareittiopas, Kilpisjärven opas, Suomen retkeilyopas, Pohjois-Suomen autiotuvat jne.

Radiodokumentti ”Oikotie vai elämäntapa” kullankaivajista yhdessä Pertti Salomaan ja Martti Timosen kanssa voitti 1983 Prix Italia palkinnon. Retkeily- ja lomaradion toimittajana useina kesinä 1980-luvun alussa.

https://drive.google.com/file/d/1e73QxEwhgCdJAEdRJDmGsV_iYUkV9N7s/view?usp=sharing

”Oikotien vai elämäntapa ” radiodokumentin kansainvälisesti palkittu ohjelma löytyy YLE Arenasta alla olevasta osoitteesta. Tämä on vajaa puoli tuntia lyhennetty versio, alkuperäisen ohjelmasta.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-3663100

Asiantuntijana Åke Lindmanin elokuvassa ja televisiosarjassa ”Lapin kullan kimallus”. Useita radio-ohjelmia Lapin kullasta ja Lemmenjoelta vv. 1981–1986, jolloin tein Martti Timosen kanssa muun muassa matkailusta ja retkeilystä kertovia ohjelmasarjoja.

Mukana tietokirjoissa

• Murtunut unelma Petsamosta, Petsamo on Lapin ja Suomen matkailun alkukoti, Väyläkirjat 2019
• Retkelle luontoon ja menneisyyteen; Lapin vahoja kulkukeinoja, Hipputeos 2009
• Tunne maasi, Oma maa – lomamaa, Lomasuuntana Suomi-kirjoissa, Hipputeos 2009–2011
• Taistelu Lemmenjoen kullasta, Lemmenjoen juhlakirja Metsähallitus 2004
• Lapin autiotupien historia, Autiotupa-kirja Edita 2002
• Suomen matkailu ja luonto, oppikirja Viron kouluille ”Soomes o niin” 2001, Suomen Viron Instituutti ja Kolibri
• Lapin matkailu alkoi Petsamon tieltä, Lapin tiepiirin 75-vuotisjuhlakirja 2000
• Kun Suomi etsi itseään viertoteiltä ja matkailureiteiltä, Mobilian vuosikirja 2000
• Lapin kullankaivun historia ja 1990-luvun kultaryntäys, Morgamin pyrkyrit – Kullankaivajain liitto 1949–1999, Puntsi 1999

Kooste helteisen kesän ja värikkään syksyn 2021 kuvia mökkimaisemista Jaalan Niskajärven Muurahaissaaresta:

Retki- ja poropolkuja elämän varrelta

Kirjoituksia aikakaus- ja sanomalehdissä matkailusta, retkeilystä, matkailun historiasta, Lapista, kullankaivusta (Retki, Erä, Hiidenkivi, Suomen Kuvalehti, Apu, Seura, Tuulilasi, Lapin Kansa, Latu ja Polku, Inarilainen, Mineralia, Suomen Matkailu jne)

Lapin kultahistorian asiantuntijana Åke Lindmanin elokuvan ja televisiosarjan ”Lapin kullan kimallus” tuotannossa ja käsikirjoituksen hiomisessa.

Ansioita; Matkailutoimittajien Kilta ry:n puheenjohtaja 1976–1978 ja kunniajäsen, Suomen Matkailuliiton, Kultamuseoyhdistyksen ja Lapin Kultala säätiön kultaiset ansiomerkit, Lapin Kullankaivajain Liiton kunniajäsen.

Yleisöluentoja; seminaarialustuksia ja juhlaesitelmiä Lapin kullasta, Petsamosta, matkailun historiasta, tiedotus- ja julkaisutoiminnasta Lapin Yliopistossa, Museoviraston, Kultamuseon, Suomen Geologisen Seuran ja Tielaitoksen seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa, Heurekassa, Siidassa, Lapin Maakuntakirjastossa, Inarin Siidassa ja kirjastossa, Rovaniemen Arktikumissa jne.

Lemmenjoki on minun yliopistoni

Juutuin eräällä eräretkistäni keskustelemaan vanhan kullankaivajan kanssa Lemmenjoen Puskuojalla. Ajankohta oli loppukesä 1968 ja paikka Niilo Raumalan turvekämppä. Tuosta keskustelusta alkoi elinkautinen kultakuumeeni, yliopistoni, joka opetti minut kirjailijaksi.

Lemmenjoen kultamaat elivät tuolloin hiljaisia vuosiaan. Muutama elämän evakko oli unohtunut purojen varsille runsas vuosikymmen aiemmin hiipuneesta kultakuumeesta. Mieltäni alkoivat askarruttaa monet kysymykset: ihminen, yksinäisyys, erämaa, kullan ja onnen tavoittelu, sopeutuminen ja hyväksyminen?

Ryhdyin tutkimaan kultaa ja kultahistoriaa kirjoista ja arkistoista, kulkemaan, kuvaamaan ja jututtamaan kullankaivajia. Minulle avautui uudenlainen maailma. Kullalla, uskolla, toivolla, unelmilla ja ahneudella on ollut valtava voima. Se on muuttanut maailman ja Lapin karttaa, nostanut ja kaatanut kansoja, tehnyt köyhistä rikkaita ja rikkaista köyhiä. Erämaassa ja arkistoissa törmäsin uskomattomiin ihmiskohtaloihin, jotka ovat toisintoja samankaltaisista kohtaloista maailman kultakentillä.

Tuon Lemmenjoen retken innoittamana tein pienen vihkosen nimeltä Lemmenjoen kultamaat. Kullan maailmanmarkkinahinta oli hyvin alhaalla ja monilla kaivajilla oli suoranainen huoli leivästä. Yritin Niilo Raumalan ja Yrjö Korhosen kanssa kehittää Lemmenjoen retkeilyä siihen suuntaan, että siitä tulisi tuloja kullankaivajille. Kultaa ei juuri maasta kannattanut kaivaa, parempi kaivos oli turistin lompakko. Matkailu Lemmenjoelle ei riittävässä määrin onnistunut. Nipa ja Yrjö muuttivat Tankavaaran kesällä 1970 ja tästä sai alkunsa kultamuseo, kultakisat, kultakylä ja vähitellen koko kultakulttuurin elpyminen.

Lemmenjoki on viime vuosikymmeninä ollut Lapin rikkain huuhdontakultamaa. Uusi sukupolvi on vallannut vanhat kultapurot, käynyt omat sisäiset ja ulkoiset taistelunsa todistaen jälleen kerran, että usko on uusiutuva luonnonvara. Lemmenjoen nimi tuli kultahistoriaan ensi kerran 1868 nimismies Konrad Plantingin kirjeessä vuorihallitukselle. Ivalojoen kultaryntäyksen aikaan 1870 Lemmenjoelle lunastettiin yksi kullanetsintälupa. Lemmenjoen kulta löydettiin lopullisesti 1945, alue koki kultaryntäyksen saman vuosikymmenen lopulla. Se hiipui 1950-luvulla, heräsi uudelleen 1980-luvulla jatkuen edelleen.

Kulta on tuonut Lemmenjoen nimen tutuksi kaikille suomalaisille jopa niin, että moni yhdistää mielessään Lapin kullankaivun ja Lemmenjoen. Kullan vaikutus Inarin Lapin kehittymiseen ja muuttumiseen näkyy selvästi vasta silloin, kun historiaa tarkastelee pitemmällä aikajänteellä ennen kultaryntäyksiä.

Lemmenjoen kullankaivu koki historiallisen muutoksen heinäkuun alusta 2021. Kaivoslain määräämänä ja jatkoajan päätyttyä kaikki kaivospiirit kansallispuiston alueella lakkautetaan. Se merkitsee konekaivun loppumista, koneiden siirtämistä muualle ja kullankaivun loppumista vanhoilta veteraanikaivajilta. 

 

Monet taiteilijat ovat hakeneet innoitustaan Lemmenjoelta ja kullasta. Jokaisessa tuntemassani kultamiehessä on annos taiteilijaa, ainakin elämäntaiteilijaa.

Kullan historian tutkiminen on ohjannut minut perehtymään tarkemmin myös Lapin ja koko Pohjoiskalotin menneisiin vuosisatoihin, Ultima Thulen kulkemisen ja siellä elämisen historiaan, sotien jälkiin ja ikivanhojen kulkukeinojen merkkeihin luonnossa. Tutuksi ovat tulleet Kilpisjärven suurtunturit, Pallaksen kerot, Kevon kanjoni, Saariselän mahtavat maisemat, Pyhätunturi, Ivalojoen kosket ja vesireitti sieltä Rovaniemelle, Inarijärvi ja sen takamaat, jopa kaukaiset Kalifornian Eldorado, Jäämeren ja Petsamon Petsamon jylhät rannat.

Lapin kultahistorian karttoja ja dokumentteja

Tutki kultahistorian dokumentteja klikkaamalla yllä olevaa otsikkoa tai kartan alla olevaa osoitetta!

https://drive.google.com/drive/folders/1LM1UEmCOBPjz7_UWgFqG6bdSaZBzE8ot

Lemmenjoki nousee muistoissani päällimmäiseksi ehkä siksi, että mahtavan luonnon lisäksi tutustuin siellä elinkautisiin kullankaivajiin, jotka olivat jääneet ryntäyksen hiljennyttyä. Erämaa, yksinäisyys, kova työ ja luonnon ehdoilla eläminen olivat hioneet heistä viisaita ja avarakatseisia ihmisiä. Nipa, Viktor, Yrjö, Heikit, Risto ja monet muut ohjasivat minut näkemään heidät pitkän, yli 150 vuotta kestäneen historian osana ja jatkona. Sain olla näkemässä, kokemassa ja tekemässä heidän jälkeistä aikaa, jolloin uusi sukupolvi ryntäsi kultamaille.

Lemmenjoen kultamaat 1969, Kultamaiden retkeilyopas 1977, Lapin kultamaat 1983, Kultamuseo 10 vuotta 1983, Kullan ja luonnon kutsu 1990, Saariselkä – Magneettimäestä matkailukaupungiksi 1992,  Kultakuumeen kuvat 1993, Suomen kivet 1992–2011 useina painoksina ja laitoksina (myös nimellä Suomen koru- ja jalokivet), Sankareita, veijareita ja huijareita – Lapin kullankaivajien tarina 1999, Morgamin pyrkyrit – Lapin kullankaivajain liitto 1959 – 1999 (johdanto ja loppusanat), Kullankaivajan opas 2003 ja 2014, Ivalojoki – kulkijan kultamaa 2005, Kullankaivajan opas 2004 ja 2014.

Kultaa ja kullankaivua olen käsitellyt monissa muissa kirjoissa ja sadoissa lehtijutuissa 1960-luvulta alkaen.

Kuvia vuosikymmenten varrelta:

Ylinnä Lemmenjoki ja Ivalojoki kohtaavat ensi kerran, kun Viktor Koivula ja NIilo Raumala unohtuvat lyömään kättä Tankavaaran kullanhuuhdontakisoissa 1976. Nämä kaksi legendaa vaikuttivat eniten siihen, että hurahdin kullankaivajiin ja kultahistoriaan 1960-luvun lopulla. Kari Merenluoto ja isommushippu 2018 vaimo Sirkan kuvaamana, Jaakko Isola 1968, Yrjö Korhonen Lasse Kockin piirtämänä, Seppo Mauno 2019, Unto Koivunen 1977 ja Jaakko Mäkinen, Laanilan viimeinen elinkautinen 2002.

Muistoja vuosikymmenten takaa, joukko Lapin kullankaivun legendoja Tankavaaran kultakylän terassilla elokuussa 1990: oikealta Jarmo Lappalainen, Arska Alhonen, Herman Stigzelius, Antti Alhonen, Yrjö Korhonen, Seppo J. Partanen ja takana seisomassa LKL:n pj. Jaakko Kangasniemi. Kuva Sirkka-Liisa Alhonen.

Linkki ”Kultaiset muistoni” valokuviin 50 vuoden ajalta Lapin kultamailta: klikkaa tekstiä alla

kultamaiden rännivahtina 50 vuotta

Koskenlaskuretki halki Ivalojoen kultahistorian

Alla olevasta linkistä löydät Ivalojoen koskien laskuohjeet Kutturasta Lappispolaan sekä paljon tietoa jokivarren kultahistoriasta. Ivalojoen veden korkeus vaihtelee paljon hyvinkin nopeasti ja PDF-julkaisun ohjeet on laadittu keskiveden aikaan, joten jokaisen on poimittava kivet ja valittava laskureitti omien havaintojensa ja taitojensa ohjaamana.

https://drive.google.com/file/d/1WqEyQfjoJIH47R_FVs5iIuUDQ-B8z9lC/view?usp=sharing

Retki Kalifornian Eldoradon kultamaille

Klikkaa kuvaa – Eldoradon kultakentät avautuvat

Linkkejä Lapin kultahistoriaan

Alla linkkejä Seppo J. Partasen esitelmiin ja julkaisuihin Lapin kultahistoriasta

https://1drv.ms/b/s!Apq6oij3oQVi-kUoc29jfAPEN5cq  = Lihrin raportti senaatin kullanetsintäretkestä 1868

https://drive.google.com/file/d/1TztXI7Kkuj2BQkHlcdZzcSjP3XsyUJpj/view?usp=sharing = kultaunelmat törmäyskurssilla, riitoja ja oikeusjuttuja Lapin kultahistoriassa vuodesta 1869 alkaen.

https://docs.google.com/document/d/1JE4sUnwiVOLi4jYxTIpq74m5onAVigxeSE8T5netKxg/edit?usp=sharing = Lapin kullankaivulla on ollut erityisasema kaivoslainsäädännössä vuodesta 1870 alkaen.

https://drive.google.com/file/d/1WqEyQfjoJIH47R_FVs5iIuUDQ-B8z9lC/view?usp=sharing  = Koskenlaskuohjeet ja kultahistoriallisten kohteiden esittely Ivalojoen kulta-alueelta Kutturasta Toloseen noin 45 km.

https://drive.google.com/file/d/1MFwtIAWrvtWHwSAZPHUcmzuO8SjPxUfn/view?usp=sharing  = Halki Kalifornian kultahistorian, Eldoradon 1849 alkaneen kultaryntäyksen kohteiden esittely vuodelta 2014

Näin alkoi Lapin ja Suomen matkailun kehittäminen 100 vuotta sitten:

Petsamo – siellä kuljimme kerran:

Mineralia lehden Petsamo-teemanumeron 1/2021

https://yle.fi/uutiset/3-11417446

https://drive.google.com/file/d/1xZyl9eQko8Vhk3n4kWwxhgffKXL1QPnf/view?usp=sharing

Alla olevasta linkistä löytyy Suomen matkailuteiden tieselosteet vuosilta 1937-39. Matkailijayhdistys ajoi tuhansia kilometrejä teitä kartoittaen kaikki kylät ja kaupungit, nähtävyydet ja palvelut Hangosta Petsamoon, Viipurista Tornioon . Tielehdistä automatkailija sai koottua itselleen ajoreitin. Valtava urakka saatiin valmiiksi juuuri ennen sotia ja autokuormallinen tielosteita eri kielillä jäi vanhentumaan varastoihin. Niistä olen digitoinut yhden suomenkielinen versio. PDF-julkaisu on melko suuri, joten lataus voi tovin kestää:

https://drive.google.com/file/d/1ZYDr-FPVtREtYlhmxpMVH5cD7g2pll9m/view?usp=sharing

Suomen matkailutiet kartoitettiin vv. 1937-1939. Tieselosteet löytyvät kartan yläpuolella olevasta linkistä, kartta kertoo numeroin, mistä tiepätkästä tielehti kertoo. Yksittäisiä tielehtiä oli kaikkiaan yli 800.