Valokuvat ja matkailukortit – antiikkia ja paikallishistoriaa

Rovaniemi - Petsamo linja-auto Raudanjoen lossilla. SMY 1930-luvun alku.
Rovaniemi – Petsamo linja-auto Raudanjoen lossilla. SMY kortti 1930-luvun alku.

Klikkaa tekstiä alla, se avaa Matkailijayhdistyksen korttiluettelon 1920 – 1950-luvuilta:

Linkki Suomen Matkailijayhdistyksen korttikokoelmaan

Kuva tuli mukaan matkailuun 1880-luvun lopulla. Eturintamassa oli Suomen Matkailijayhdistys, joka aloitti kuva-arkistonsa kokoamisen rahoittamalla I. K. Inhan kuvausmatkoja Suomessa. Monet tunnetut valokuvaajat kartuttivat yhdistyksen kuva-arkistoa 1920-luvulta alkaen lähes vuosituhannen loppuun

Kuvista painettiin postikortteja, joita myyttiin matkailijoille. Matkailukorttien julkaisemisen SMY aloitti 1910, jolloin korttisarja merkittiin maakunnittain numeroilla ja kirjaimilla. Seuraavalla vuosikymmenellä korttien tuotanto kasvoi ja se oli erityisen suuri 1930-luvun loppupuolella, kun Petsamon tien, Lapin matkailumajojen ja uusien matkailuhotellien myötä matkailu kasvoi kansainvälisiin mittoihin. Kaiken kaikkiaan Matkailijayhdistyksen ja Matkailuliiton kortteja tuotettiin myyntiä varten yli 2000 erilaista aihetta, joista monet ovat keräilyharvinaisuuksia.

Matkailijayhdistyksen vanhoja postikortteja: Koskivene Oulujoen Niskakoskessa, Kolttakönkään eli Boris Glebin kylä Petsamossa, kooste kortteja ei puolilta, Nuoran Juhanin prheineen Inarista Lapin takan ääressä.

Monet muutkin matkailualan järjestöt, esimerkiksi Lomarengas, Lomaliitto, Suomen Retkeilymajajärjestö ja Suomen Latu ovat tuottaneet postikortteja. Mutta yksikään ei niin mittavassa määrin kuin SMY.

Oulusta ensimmäinen kortti
Alun perin kajaanilaisen Erkki Kuvajan keräämän listan mukaan Matkailijayhdistyksen ensimmäinen, numeroitu postikortti esittää maisemaa Oulun Merikoskelta. Se on todennäköisesti vuodelta 1923.  SMY:n vuosikertomuksista ei löydy yksiselitteistä mainintaa korttien julkaisemisen aloittamisesta, mutta aiheista voi päätellä, että ne painettiin Kajaani – Oulu -koskiveneliikenteen turistien ostettavaksi.  Vaalassa Matkailijayhdistyksellä oli Uutelan majatalo, jossa kulkijat yöpyivät, ja siellä myytiin kortteja.

Oulujoen koskireitti oli,vuosikymmeniä yksi Suomen matkailun keskeisempiä matkakohteita 1800-luvulta lopulta 1940-luvulle. Kuva on Vaalan hotellista 1930-luvulta.

Ensimmäinen selkeä merkintä postikorttien myynnistä löytyy SMY:n vuoden 1927 vuosikertomuksen tileistä. Sen mukaan postikortteja myytiin vuoden aikana 5 265 mk:lla ja korttivaraston arvoksi merkittiin 12 738 mk. Oulun seudun jälkeen seuraavia korttiaiheita löydettiin Inarista ja Petsamosta.

Matkailijayhdistyksen suunnittelemassa, digitaalisessa tietopankissa on listattu tähän mennessä jo merkittävä määrä julkaistuista korttikuvista. Listalla viimeisin numero on 1749, aihe Enontekiön Hetasta. Lisäksi yhdistys on julkaissut korttisarjoja A, B, C ja D.

Kuva-arkistoa käytettiin
Suomen Matkailijayhdistyksen ja sen työtä jatkaneen Suomen Matkailuliiton arkisto palveli oman julkaisutoiminnan lisäksi sanoma- ja aikakauslehtien, postikorttien, esitteiden, julisteiden, kirjojen ja matkamuistojen tekijöitä kotimaassa ja ulkomaille. Valokuvien rinnalle tulivat myös elokuvat.

Suomen Matkailuliitto luovutti 1977–1987 noin 12 000 valokuvaa Suomen valokuvataiteen museolle. Kansallismuseo valitsi arkistosta ensin sellaiset otokset, joilla se katsoi olleen museaalista ja kansantieteellistä arvoa. Valokuvista on tehty sähköinen tietokanta, jota hallinnoi Suomen Valokuvataiteen museo. Museoviraston hallussa olevat Matkailijayhdistyksen vanhat valokuvat ovat nykyisin vapaasti kaikkien käytettävissä ja julkaistavissa. Kuvia voi hakea osoitteesta https://www.finna.fi/.

Matkailun Kuva-arkisto oli käytössä 1980-luvulle saakka. Matkailijayhdistys ja Matkailuliitto käyttivät arkiston lisäksi lehdissään ja julkaisuissaan runsaasti myös muita valokuvia. Kuvista julkaistiin tuhatmäärin postikortteja, joita myytiin matkamuistoina.

Valokuva julkaisuihin 1890

Ensimmäinen valokuva SMY:n julkaisuissa ilmestyi 1889 vuosikirjassa, kun Ch. E. Ahnger kirjoitti nimimerkillä ’Karl Rese’ yli 70 sivun ruotsinkielisen artikkelin matkastaan Lappiin. Kuvituksena on Sodankylän Nattastunturien Pyhäkeron laelta otettu kuva laattakivikasautumista sekä kirjan alkulehdillä kuva Kopsusjärvellä asuvasta saamelaiseperhestä kotansa edustalla . Kuvien määrä julkaisuissa alkoi nopeasti kasvaa 1900-luvun alussa. Valokuvan kulta-aika alkoi 1930-luvun nousukauden myötä.

Nämä kaksi kuvaa julkaistiin Matkailijayhdistyksen vuosikirjassa 1989 artikkelissa kiertomatkasta Lapissa. Vuosikirja löytyy Kansallisarkiston nettisivuilta osoitteesta https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/925858?page=5

Kuva, liikkuvanakin, sai alkunsa matkailun palveluksessa muutenkin varhain. Ensimmäisen suomalaisen matkailujulisteen teki Imatrankoskesta 1893 Akseli Gallen-Kallela. Ensimmäinen matkailuelokuva syntyi Berliinin vuoden 1911 matkailumessuille. Asialla oli K. E. Ståhlbergin Atelier Apollo. 

Kun Suomen Matkailuliiton 100-vuotista taivalta vietettiin 1987, kokosi Suomen valokuvataiteen museo Fiskarsiin hallussaan olevasta liiton vanhasta kuvakokoelmasta lähes 100 kuvan näyttelyn ’Suomi kuvissa 100 vuotta’. Näyttelyn lähtökohta oli valokuvailmaisullinen, ja ajallisesti kooste kattoi jakson 1892–1963. Runsain ja myös kiintoisin kuvahistorian kannalta oli 1930-luku, josta oli esillä useiden kuuluisien kuvaajien taidonnäytteitä.

Useat nimekkäät kuvaajat ovat taltioineet Suomen Matkailijayhdistyksen toimeksiannosta suomalaisuutta: nähtävyyksiä ja näkymiä, elämää ja ihmisiä sekä suomalaisten että ulkomaalaisten valistukseksi. Matkailijayhdistys rahoitti ulkomaalaisten valokuvaajien työmatkoja Suomeen. Heitä olivat mm. saksalaiset Hans Wagner ja Vitalis Pantenburg.

Tavanomaisimpien matkailukohteiden sijasta kuvavirrassa ovat korostuneet kuvaajien henkilökohtaiset näkemykset ja aihevalinnat sekä työskentelytavat ja valokuvaustyylin muutokset sekä Suomen ja matkailun kehitys.

Heikki Aho (1895–1961) diplomi-insinööri, elokuvaaja ja valokuvaaja, Helsinki. Perehtyi väriteoriaan opiskellessaan Saksassa 1922–1924. Perusti velipuolensa kanssa 1925 elokuvavalmistamon, Aho, Soldan & Co, myöhemmin Aho & Soldan, ja laboratorion, 1950–1961 värilaboratorio. Aho & Soldan tuotti lähes 400 opetus- ja Iyhytelokuvaa, 12 pitkää dokumenttielokuvaa sekä kuvasi kymmenkunta valokuvateosta. Aiheina olivat erityisesti metsät, puunjalostus-, tekstiili-, metalli- ja kaivosteollisuus, maatalous ja kansanelämä. Heikki Aho oli mukana uuden suunnan ABISS-ryhmässä 1930–1931 osallistuen uusasialliseen bauhaushenkiseen valokuvanäyttelyyn.

Björn Soldan (1902–1953) elokuvaaja, valokuvaaja, Helsinki (Englanti). Opiskeli elo- ja valokuvausta Saksassa. Valmisti velipuolensa, Heikki Ahon, kanssa dokumentti-, mainos- ja lyhytelokuvia mm. matkailukäyttöön. Kiinnostunut luonnon ja lintujen kuvaamisesta.  Näytelmäelokuva Juha 1936.  TK-kuvaaja jatkosodan aikana. Oli 1930 mukana ABISS-ryhmän uuden suunnan valokuvanäyttelyssä. Valokuvasi filmaustöiden ohessa. Siirtyi sodan jälkeen toimittajaksi Englantiin BBC:n Suomen osastolle ja jatkoi harrastajakuvaajana.

Olavi Enwald (Erämetsä) (1906–1974) kemian professori, TKK. Helsinki. Kuvasi panoraamoja Lapissa ja muualla Suomessa 1929–1939.

Pauli Huovila (1916–1969) valokuvaaja. Helsinki. Tenhovaaran muotokuvaamossa 1935-.  Suomi-Filmin Taidevalokuvaamon johtaja 1940-luvulla, omia valokuvaamoita 1942- Helsingissä.

Heinrich Iffland (1897–1944) saksalainen valokuvaaja, Helsinki. Toimi Suomessa 1918–1939. Oma valokuvaamo 1930-.  Oli mukana uusasiallisen ABISS-ryhmän näyttelyssä 1930.

I. K. Inha (1865–1930) valokuvaaja, kirjailija, toimittaja ja kääntäjä, Helsinki. Valokuvasi Suomen maisemia K. E. Ståhlbergin valokuvaamon toimeksiannosta: 1892–1893 Pohjois- ja Itä-Suomea, 1894 karelianismin hengessä Vienan Karjalan ihmisiä ja maisemia. Julkaisi 1895–1896 varhaisen merkittävän valokuvateoksen Suomi kuvissa. Kuvasi myöhemmin useita kuvasarjoja kustantajille ja lehdille. Inhaa pidetään suomalaisen luovan taiteellisen valokuvailmaisun alkajana.

Teuvo Kanerva (1922–2005) valokuvaaja, Piikkiö, kuvasi eri lehtiin ja yrityksille matkailun mainoskuvia. Voitti useita Vuoden teollisuuskuva -kilpailuja vuodesta 1978 lähtien.

Atte Matilainen (1924–2018) valokuvaaja, lehtikuvaaja, Helsinki. Oma studio.

Erkki Mikkola (1904–1940) fil. tri., geologi, Helsinki. Kuvasi erityisesti Lappia ja Kainuuta. Panoraamakuvia mm. Kainuu kuvissa -teoksessa 1938 ja Suomen maa -julkaisusarjassa. Kaatui talvisodassa.

Eino Mäkinen (1908–1987) fil. kand., valokuvaaja, elokuvaaja, Helsinki. Kansatieteellinen Filmi Oy:n 1936–1940 perustajia. Loi Alvar Aallon kanssa Suomen kuvakompositiot 1935 Brysselin, 1937 Pariisin ja 1939 New Yorkin maailmannäyttelyihin. Kuvasi lukuisia valokuvateoksia Suomen paikkakunnista. Valokuvataiteen valtionpalkinto 1978. Kustaa Vilkunan kanssa kuvateos Isien työ 1943. Kansatieteellisiä kuvareportaaseja mm. kaskeamisesta ja tervanpoltosta. Uusasiallisen ja bauhaustyylin puolestapuhuja Suomessa 1930-luvun alussa.

Aarne Pietinen (1884–1946) valokuvaaja. Helsinki. Tunnettu kameraseuralainen 1920-luvulta, Uuden Suomen lehtikuvaaja ja Suomen kansallisoopperan näyttämökuvaaja. Kuvaamo Aarne Pietinen Oy 1930-luvulta. Kuvasi yhdessä perheensä kanssa matkailukuvia eri puolilta Suomea.

Otso Pietinen (1916–1993) valokuvaaja, mainoskuvaaja, Helsinki. Rintamavalokuvaaja 1939–1945.  Useita näyttelyitä koti- ja ulkomailla.  Aloitti 1930-luvun lopulla isän, Aarne Pietisen, valokuvaamossa, jota jatkoi veljensä kanssa 1946.  Mainos- ja teollisuuskuvaamo.  Valtion valokuvapalkinto 1969.

Matti Poutvaara (1909–1989) valokuvaaja, Parikkala. Vapaa valokuvaaja 1945-. Teki parikymmentä Suomea esittelevää valokuvakirjaa, mm. Suomi – Finland 1952 (9. painos 1966), maakunta- ja kaupunkiteoksia. Poutvaaraa pidetään sodanjälkeisen henkisen jälleenrakentamisajan eräänä keskeisenä valokuvaajana, joka halusi nähdä luonnossa ennen muuta kauneutta ja harmoniaa.

Istvàn Ràcz (1908–1998) Unkarilaissyntyinen valokuvaaja. Julkaisi useita suomalaista esinekulttuuria ja vanhempaa taidetta käsitteleviä kuvateoksia. Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1970.

Fred Runeberg (1909–1976) valokuvaaja, muotokuvaaja. Helsinki. Aloitti valokuvaamisen 1931 Suomi-Filmin ja Ovesenin valokuvaamoissa. Fred Runebergin valokuvaamo 1932-.

U.A. Saarinen (1927–1991) valokuvaaja, Helsinki. Lehti- ja mainoskuvaaja, Valokuvaamo Haavisto & Saarinen 1948–1952, Kuvapalvelu U. A. Saarinen, Studio U. A. Saarinen, Studio Colorrex.

Luettelon kuvaajista ovat koonneet: Pirjo Porkka, Jukka Kukkonen ja Seppo J. Partanen Fiskarsissa 1987 järjestettyä näyttelyä varten. He vastasivat myös näyttelyn suunnittelusta.