Julistus Petsamon läänin väestölle

Suomen Tasavallan hallituksen ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan hallituksen välillä 14. päivänä lokakuuta 1920 tehdyn rauhansopimuksen mukaan on Venäjä luovuttanut Petsamon alueen aluevesinensä rauhan voimaanastumisesta eli 31. päivästä joulukuuta 1920 lukien ikuisiksi ajoiksi Suomelle täydellä suvereenisella oikeudella omistettavaksi; ja on Venäjä samalla luopunut Suomen hyväksi kaikista oikeuksistaan ja vaatimuksistaan täten luovutettuun alueeseen nähden.

Rauhansopimuksen mukaan ovat Venäjän kansalaiset, joilla oli kotipaikkansa Petsamon alueella rauhan voimaanastuessa, ilman muuta tulleet Suomen kansalaisiksi, kuitenkin niin, että kahdeksantoista vuotta täyttäneet ovat oikeutetut yhden vuoden kuluessa rauhansopimuksen voimaanastumisesta lukien valitsemaan Venäjän kansalaisuuden, mies vaimonsa puolesta, mikäli heidän välillään ei ole toisin sovittu, ja vanhemmat kahdeksantoista vuotta nuorempien lastensa puolesta.

Henkilöt, jotka ovat valinneet Venäjän kansalaisuuden, saavat sitä seuraavan vuoden kuluessa vapaasti siirtyä alueelta ja kuljettaa mukanaan kaiken irtaimen omaisuutensa säilyttäen myös oikeutensa kiinteään omaisuuteen, minkä mahdollisesti jättävät Petsamon alueelle.

Sittenkuin Suomen hallitus on päättänyt, että täten Suomeen liitetty alue on toistaiseksi muodostettava erikoiseksi Petsamon lääniksi, ja määrännyt minut läänin Maaherraksi, saan täten ilmoittaa kaikkien Petsamon läänin asukkaiden tiedoksi, että minä Suomen hallituksen edustajana olen nyttemmin vastaanottanut läänin hallinnon ja että tästä lähin Suomen lakeja ja asetuksia tullaan alueella noudattamaan.

Suomen hallituksen tarkoituksena on viipymättä ryhtyä Petsamon läänin hallinnon ja oikeudenhoidon järjestämiseen sille pohjalle, jolle ne muussa Suomessa ovat rakennetut.  Niinikään tulee Suomen hallitus tukemaan asukkaiden taloudellisia ja henkisiä pyrkimyksiä. Viimemainitussa suhteessa tullaan väestölle kohtuullisilla hinnoilla pitämään kaupan elintarpeita ja muita tarvikkeita¸ niinikään tullaan edistämään väestön elinkeinoja hankkimalla niiden harjoittamisessa tarpeellisia välineitä. Kansan uskonnonharjoitusta ja sivistyspyrkimyksiä tullaan tukemaan seurakuntaelämän kautta ja avaamalla ensi tilassa eri paikkoihin kansakouluja. Niinikään tullaan väestön terveydenhoidosta pitämään huolta.

Saattaen edellä olevan Petsamon läänin asukkaiden tietoon saan samalla Suomen hallituksen kehoituksesta lausua Petsamon läänin väestölle Suomen hallituksen tervehdyksen ja hallituksen toivomuksen, että väestö lujilla siteillä kiintyisi Suomeen ja tulisi tuntemaan Suomen isänmaakseen, joka tukee väestön pyrkimyksiä niin hyvin taloudelliseen kuin sivistykselliseen vaurastumiseen.

Petsamossa, Petsamon läänin Lääninhallituksessa, 26. päivänä helmikuuta 1921. Maaherra I. Helenius, Lääninsihteeri Väinö Ahla.

Kuulutti Petsamon kirkkosalissa 6/3 1921, Salmijärven Portilla 13/3 1921, F.E. Lilja, pastori.

Petsamoa näyttelyissä ja netissä

 Petsamo – Suomi Jäämeren rannalla, pysyvä perusnäyttely Lapin Maakuntamuseossa Arktikumissa Rovaniemellä. Näyttelyssä on esillä runsaasti Petsamon historiaan valottavia dokumentteja, kuvia, esineitä, esitteitä.

Petsamon luostari ja kolttasaamelaiset kuvanäyttely Lapin Ortodoksiseurakunnan keskuskirkon Petsamo-salissa Ounasvaarantie 16 Rovaniemi. Näyttelyyn voi tutustua silloin, kun kirkossa on toimintaa, lappi@ort.fi.

”Unelma Jäämerestä – Petsamo kartoissa” Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston karttanäyttely löytyy Lapinkävijät-sivustolta, jossa on paljon muutakin Lappiin liittyvää.  Karttanäyttely kiertää Lapin kirjastoja ja se on nähtävissä 2018 Kolarissa kesäkuussa, Sodankylässä elokuussa, Kemissä syyskuussa ja Savukoskella lokakuussa. Alla linkkiosoite nettinäyttelyyn:  http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/ 

Rovaniemen kaupungin kirjasto on koonnut yli 200 nimikkeen julkaisuluettelon Petsamoa käsittelevistä kirjoista ja lehtiartikkeleista. Linkki julkaisuluetteloon löytyy karttanäyttelyn alkupuolelta.

Tarinoiden Inari sivustolla on runsaasti Inarin kirjaston kokoamia ja tallentamia valokuvia ja ihmisten kertomia muistelmia myös Petsamosta. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.tarinoideninari.fi.

Muistoja Petsamosta; Petsamo Seuran nettisivustolta Turjanmeren maa löytyy paljon tietoa ja valokuvia Petsamosta. Osoite on https://www.petsamoseura.net/.

Muistoja, merkkejä ja muistomerkkejä Petsamosta

Petsamo-Rovaniemi ja Liinahamarin merkit ovat metallisia rintamerkkejä, Liinahamarin merkistä tehtiin sekä vaatteisiin ommeltava että kirjeensulkijamerkki. Asevelimerkkiä jatkosodan ajalta käyttivät eniten saksalaiset sotilaat.

 Matkailijayhdistys julkaisi 1930-luvun lopulla monikieliset tielehdet kaikista maamme maanteistä. Monikielisten lehtien lisäksi matkailija saattoi ostaa samat lehdet myös päinvastaiseen suuntaan. Lehdistä sai rakennettua itselleen matkaoppaan sitomalla lehdet kansioksi. Valtava urakka, tuhansia ajokilometrejä, kirjoitus- ja käännöstyötä, joka lopulta jäi sodan jalkoihin. Laatikoittain tielehtiä löytyi Matkailuliiton varastokellarista, jossa tapahtui vesivahinko. Yksi täydellinen suomenkielinen tielehtisarja pystyttiin kokoamaan ja se luovutettiin Kangasalan Auto- ja liikennemuseo Mobiliaan. 

Petsamon matkailu kasvoi vauhdikkaasti 1930-luvulla ja sitä kehitettiin monella tavalla. Pekka Brofeldt kirjoitti kalastusoppaita ja Örnulf Tigerstedt kartoitti Liinahamarin ympäristön retkeilyreitit.  Oikealla linja-autojen aikatauluja Rovaniemeltä Petsamoon vuonna 1939. Koko Suomen matkailu sai Petsamosta uuden valttikortin ja sieltä sai alkunsa Lapin matkailun kehitystyö. Petsamo jätti hyvän perinnön, vaikka se menetettiin sotien seurauksena.

Petsamon merkitys Lapille ja koko Suomelle on ollut suuri. Liinahamarin sataman kautta kulki valtava määrä tavaraa. Petsamosta sai alkunsa Lapin matkailu, joka jo 1930-luvulla saavutti kansainväliset mitat. Kirjailijat, toimittajat, valokuvaajat, ja tiedemiehet loivat myytin Petsamosta. Myytin varjoon jäi kolttien kulttuurin ja muu menneisyys.

Yleisen Autoliiton jääkarhunkuvalla varustettu automerkki otettiin käyttöön 1930-luvun puolivälissä ja sitä sai ostaa kiinnitettäväksi auton etusäleikköön Liinahamarin matkailuhotellista. Merkit valmistettiin Helsingin Kaisaniemenkadulla Veljekset Sundqvistin kultasepänliikkeessä. Merkkejä meni kaupaksi vuonna 1935 toistasataa, seuraavana vuonna 300 kappaletta ja 1939 tilattiin 1000 kappaleen myyntierä.

Inarissa asuva korutaiteilija Tytti Bräysy osti itselleen Arvo Sundqvistin työkalut sekä joidenkin vanhojen merkkien aihiot, mukana myös Petsamo automerkki. Tytti lahjoitti yhden kokoelmissaan olevista merkeistä loppuvuonna 2013 Nikkelin kaupunginmuseolla.

Yllä oleva uutinen julkaistiin paikallislehti Inarilaisessa 18.12.2013.  Uutisen ilmestymisen jälkeen lehti sai uutta tietoa Petsamo automerkeistä:

Toinen merkeistä ”The Polar Tour” on Ivalon Kirjatalon 1970-luvun lopulla teettämä ”jälkipainos” vanhasta Petsamo automerkistä. Timo Hyvärinen sai Finnairin johtaja Gunnar Korhoselta alkuperäisen merkin, jonka pohjalta hän suunnitteli uuden merkin ja teetti sen Helsingissä Tillanderin kultasepänliikkeessä. Metallisia merkkejä tehtiin vain satakunta, mutta kaksispuoleisia autoon ikkunaan liimattavia tarramerkkejä painettiin paljon enemmän. Merkkejä myytiin Ivalon Kirjatalossa Lappiin ja Pohjois-Norjaan matkaaville autoturisteille, joita 1970-luvulla oli paljon.

 

Taiteilija Andreas Alariesto (1900 – 1989) työskenteli kymmenkunta vuotta Liinahamarin hotellin talonmiehenä. Hän valokuvasi ja valmisti monenlaisia muistoesineitä matkailijoille myytäväksi. Tässä kaksi kuvaa hänen valmistamistaan metallimerkeistö, jotka matkailija saattoi kiinnittää hattuun, vatteisiin tai matkalaukkuun. Nämä tutut kuvat toistuvat hänen myöhemmissä tauluissaan, jotka tekivät hänestä maailmankuulun taiteilijan 1980-luvulla: niliaitta, Lapin kota, kesäyön aurinko, lohi, Halleyn komeetta 1901. Sotien jälkeen Andreas ja vaimonsa Riikka työskentelivät Vuotson matkailumajalla. Merkit löytyivät Andreaksen kuoleman jälkeen heidän kesämökistään Vuotsosta arkusta, johon taiteilija oli taltioinut muistojensa aarteita.. Alariestot muuttivat 1980-luvulla Sodankylään, jonne perustettiin Alariesto Taidegalleria. Taiteilijan kuva on otettu 1988. Andreas esittelee kuvassa maalaamaansa kullankaivajien taulua.

Lue matkasta Andreaksen synnyinmaille linkistä alla:

Unohtumaton matka Andreas ja Riikka Alarieston kanssa.

Petsamon vanhat kartat

 Petsamon alueen vanhat kartat on julkaistu kustannusliike Atlasartin kirjasarjassa ”Kielletyt kartat”. Yli 30 Petsamo kartan lisäksi kirjassa on aiempia karttakirjoja täydentäviä karttoja Itä-Karjalasta ja Karjalan kannakselta sekä tietoa, kuvia ja karttoja suomalaisten sodan ajan kartoituksista. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneen kirjat ”Karjala 1928–1944”, ”Luovutetun karjalan kylät ja tilat” sekä ”Itä-Karjala 1941–1942″.

 Kirjan ovat toimittaneen Erkki-Sakari Harju ja Risto Pekkanen. Suurin osa Petsamon alueen 1:20 000 topografikartoista on painettu vuonna 1941, mutta niiden esittämä tietous on 1930-luvulta eli välirauhan aikainen valtava rakentaminen esimerkiksi Liinahamarissa ei kartoissa näy. Saksalaiset tekivät näiden karttojen pohjalta omat 1:50 000 kartat Petsamosta jatkosodan aikana.

Kirja on isokokoinen; sivun leveys 24 cm ja korkeus 34 cm ja kartat pääsevät näin hyvin esille. Sivuja on kaikkiaan 160. Kirjan tuotenumero on ISBN: 978-952-5671-34-6 ja kustantajan hintasuositus 49 euroa.

Petsamo – murtunut unelma

  Petsamo liitettiin Suomeen 100 vuotta sitten vuoden 1921 alusta. Se ehti olla osana maata runsaat kaksikymmentä vuotta, koki kolme sotaa, tuhoutui ja katosi rajan toiselle puolelle. Petsamo jätti jälkeensä arvokkaan perinnön koko maalle ja erityisesti Lapille. Sieltä saivat alkunsa ja vauhtinsa matkailu, kaivosteollisuus, luonnonsuojelu ja monet muut tämän päivän elämään keskeisesti kuuluvat toiminnat.  Lappilainen kustantaja Väyläkirjat on julkaissut jouluksi tiiviin tietopaketin Petsamon historiasta, sen kiihkeästä rakentamisesta ja merkityksestä nuoren tasavallan kehitykselle, sodista, muistoista ja hieman nykyisyydestäkin.  ”Murtunut unelma Petsamosta”-kirja julkistetiin Rovaniemellä 4.12. 2019.

Kirjassa on kaikkiaan 334 sivua, runsaasti kuvia, karttoja ja aikalaisdokumentteja.  Sen on toimittanut ja koonnut Tuomo Korteniemi pääasiassa Erkki Liljan teksteistä ja taltioinneista. Petsamon historiasta, vuosisateisesta haaveesta yhteydestä Jäämerelle, tie- ja kulkuyhteyksistä, sotien dramaattisista tapahtumista ja niitä edeltäneistä haltuunotoista sekä kiihkeän rakentamisen ja kehityksen vuosikymmenistä on paljon uutta teksteinä, kuvina ja karttoina.

Liljan tietämystä täydentävät Jarmo Lahtisen artikkelit Petsamon Nikkelin vaiheista, Seppo J. Partasen runsaasti kuvitettu juttu Petsamon Lapin matkailun alkukotina, Veli-Pekka Lehtolan artikkeli ”Kaipaukseni maa” Petsamon kirjallisuudesta, Topi Kunnarin artikkelit Petsamon evakkojen kärsimyksistä, asuttamisesta sekä nykyisyydestä sekä Kalevi Mikkosen osio sodan ajalta Maire Mikkosen elämänvaiheista Petsamossa, evakkotaipaleista ja Jäniskosken voimalaitoksesta.Lapin keskeiseksi elinkeinoksi nykyisin noussut matkailu moninaisin muine palveluineen syntyi Jäämeren tien seurauksena. Tielaitos rakensi teiden ja siltojen lisäksi matkailumajoja ja kestikievareita, joista osa toimi rakennustöiden aikana työväen majoitustiloina. Petsamosta ja Inarin kunnista muodostui 1920-luvulla opetus- ja koulutuskenttä, jossa opittiin matkailijoiden palveleminen, opastaminen ja kuljettaminen. Pari vuorokautta kestävien juna- ja linja-automatkojen lisäksi pantiin alulle lentoliikenne; kiireinen matkailija pääsi välirauhan aikana Helsingistä Petsamon Yläluostarin kentälle kahdeksassa ja puolessa tunnissa ”Petsamon pikalinjalla”.

”Murtunut Petsamo”-kirjan ohjehinta on 25 euroa. Lisätietoa kirjasta ja sen saatavuudesta löytyy kustantaja sivuilta http://www.vaylakirjat.fi/ .

Petsamo – kirjoja, esitteitä, aikatauluja

Nämä julkaisut ja esitteet ovat esillä Lapin Maakuntamuseon Petsamoa esittelevässä näyttelyssä.