Koordinaatit mitannut Veikko Jantunen käsi-GPS:llä syyskuussa 2009. Koordinaatit ovat Kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ)yhtenäiskoordinaatistossa. Mittauslaitteen takia koordinaattien tarkkuus lienee noin 10 metriä.
5 7592215 3517788
(6) 7592279 3517684
7 7592284 3517654
1 7593450 3518790
(3) 7593551 3518676
Kullankaivaja Piponius lienee toisen tunnetumman maanmittarin Elias August Piponiuksen (s. 7.1.1868 k. 19.6.1945) veli. Heidän isänsä Elias (s. 8.2.1808 k. 6.1.1885) oli myös maanmittari.Polyteknillisen opiston (nykyinen Teknillinen korkeakoulu) maanmittausosastolle 1900 osastolle saatiin 1900 maanjako- ja katasteritekniikan apuopettaja virka, johon valittiin Elias August Piponius. Piponius oli valmistunut Polyteknillisestä opistosta vuonna 1888 ja suorittanut vuonna 1900 Bonnin maanviljelys akatemiassa maanviljelysinsinöörin tutkinnon. Professoriksi hänet nimitettiin 1908. Elias Augustin ja John Albertin veljessarjassa oli kolmaskin maanmittaushenkilö Karl Enok (8.1.1873 – 26.9.1925). Maanmittarin tutkinnon hän suoritti 1906.
Johan Albert Piponius sai kokopitkän (1000 syltä) tehdaspiirin Luton latvoille nykyisen Saariselän lomakaupungin kohdalle kesällä 1871. Hän oli tullut etsimään kultapaikkaa jo toukokuun alussa kyröläisten yhtiökumppanien Michel ja Pehr Kiviniemen kanssa. Tieto Luton kullasta lienee saatu kruunuvouti Plantingilta, jonka poika Fredrik oli Piponiuksen työmiehenä.
Piponius sai valtauksen omiin nimiinsä 21.6. 1871 eli hän näyttää hylänneen inarilaiset yhtiökumppaninsa, joiden kanssa hänellä oli kullanetsintälupa Lutolle. Kultaa ilmoitettiin löydetyn 329 g. Piponiuksella oli toinen tehdaspiiri Palsinojan alajuoksulla ja siellä työskenteli nimismies Zenofon Nordlingin johtama työporukka. Piponius lienee antanut nimismiehelle oikeuden kaivaa tehdaspiirissään, josta löytyi erittäin hyvin kultaa kesällä 1871. Tästä syystä Piponius työmiehineen lopetti kullan kaivamisen Lutolla ja muutti Paljinojalle.
Seppo J. Partanen 