Pallaksen naisten majan talvi- ja kesäkuva 1930-luvun lopulla
Pallastunturin matkailu alkoi Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto rakennettua pienen hirsimajan tunturihiihdon tukikohdaksi Vatikurun rinteelle. Se valmistui vuoden 1934 lopussa ja vihittiin käyttöön alkuvuodesta 1935. Kämpässä oli tilaa noin 20 hengelle.
Liitto aloitti Lapin retkeilyt Kuusamon vaaroille 1929, seuraavana valloitettiin Kilpisjärven tunturit. Kesäretkiä tehtiin Paanajärvelle ja Sallatunturille. Pian Pallastunturin upeat maastot löytyivät hiihtokurssien pitopaikaksi ja majoitus löytyi Pallasjärven rannalta.
Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen Pallasjärven tukikohdassa avattiin Matkailijayhdistyksen rakentama matkailumaja maaliskuussa 1934. Siinä oli tilaa 10 vieraalle ja viereisessä metsänvartijan asunnossa oli tilaa 6 henkilölle sekä kesähuoneissa 6 henkilölle.
Pallasjärven pysyvä asutus alkoi 1800-luvun puolivälissä, jolloin sinne asettui ”Niku-Raukka”, joka sai lisänimensä porovarkauksista ja muista rikoksista. Vuosisadan lopussa Kittilän puulinnan vanginvartija Aaro Möykkynen sai itselleen kruununtilan järven rannalta. Samoihin aikoihin sinne asettui ”Kotlannin äijä”, lordi Millie MacKey, joka herätti laajaa huomiota kummallisilla tempauksillaan. Möykkyseltä tila siirtyi muoniolaiselle Kolströmin suvulle ja 1930-luvulla valtiolle ja metsätieteelliselle tutkimuslaitokselle.
Naisten tunturiretkien aktiivisimmat vetäjät olivat voimistelun opettaja Anna Lehtonen ja lääkäri Kaarina Kari. Nämä ”Kaarinat” jättivät pysyvän jäljen Lapin matkailun kehittämiseen ja useita Kaarinaksi nimettyjä tyttölapsia polkujensa ja latujensa tuntumaan.
Naisten maja tuhoutui Lapin sodassa suuressa räjähdyksestä 26.10.1944 puolenpäivän tienoissa, kun saksalaiset sotilaat tuhosivat Pallashotellin. Sodan jälkeen uusi maja rakennettiin Ylläkselle.
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto (SNLL) on maame vanhin naisten liikuntakasvatukseen keskittynyt järjestö. Se perustettiin vuonna 1896, ja toimii nykyisin osana Suomen Voimisteluliittoa.
Näin Ilmari Hustich opastaa Pallasjärven retkeilijää vuonna 1935:
- ”Pallasjärvi—Pallastunturi: Laajan tunturijärven, Pallasjärven rannalla on Matkailijayhdistyksellä viihtyisä maja. Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen metsänvartijan asunnossa on saatavana yösija ja ruokaa. Ne jotka haluavat itse keittää ruokansa, voivat tehdä sen matkailijamajan tuvassa. Lukuun ottamatta punavalkoiseksi maalattua matkailijamajaa ja Tutkimuslaitoksen koeasemaa on Pallasjärven seutu asumatonta; lähin talo on Kutuniva Särkijärven— Pallasjärven tien varrella, noin 12 km:n päässä. Matkailijayhdistyksen aikomuksena on rakennuttaa Pallastunturille, Pallaskeron lounaisrinteelle suuri matkailijahotelli, jonka pitäisi olla valmiina vastaanottamaan vieraita jo vuonna 1937. Pallasjärven matkailijamaja on mainio tukikohta ympäristöön tehtäville vaellus- ja kalastusretkille. Majalta on saatavana Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen valmistama kartta seudusta mittakaavaan 1:50.000.”
Lue vanhat julkaisut vuosilta 1935 ja 1939 Pallaksen alueesta klikkaamalla yllä oleva kuvaa tai linkkiä alla
https://drive.google.com/drive/folders/lSEFMSaLIsQwONfqMK8LHEU332PglZ4a?usp=sharing
Seppo J. Partanen 